Miksi kestovaipat?

Miksi kestovaipat?

Aiheuttaako kertakäyttövaipat vauvallesi ihottumaa?

Haluatko säästää rahaa?

Oletko kiinnostunut ekologisista ratkaisuista?

Toivoisitko, että taaperosi oppisi jo kuivaksi?

Jos yksikin kysymys kolahtaa, kannattaa jatkaa lukemista!

Ekologisuus

Monille vanhemmille yksi tärkeä syy kestovaippailuun on huoli ympäristöstä ja halu tehdä jotain konkreettista jätevuorten kasvun hillitsemiseksi. Kertakäyttövaipat ovat kotitalouksien suurin yksittäinen jäte; jo kestovaippojen käyttö kertakäyttöisten rinnalla vähentää jätemäärää selvästi. Kertakäyttövaippojen hajoaminen kestää useita satoja vuosia ja tuottaa metaania, joka edesauttaa kasvihuoneilmiötä. Luonnonvaroja kuluttavat myös vaippojen valmistus ja myyntiin liittyvät prosessit.

Jotkut kuvittelevat että vaippojen peseminen kuluttaa luontoa yhtä paljon, kuin kertakäyttövaipat. Omilla pesuaine- ja lämpötilavalinnoilla on kuitenkin suuri merkitys. Kestovaipat pysyvät käyttökelpoisina sisarukselta toiselle. Ompelutaitoinen voi myös tehdä vaipat itse ja käyttää vaippojen valmistukseen vanhat pyyheliinat ja flanelli- ja villapaidat. Niin ostetuilla kuin itse tehdyillä vaipoilla on lisäksi hyvä jälleenmyyntiarvo.

Taloudellisuus

Kestoilua voi kokeilla lähes ilmaiseksi. Esim äitiyspakkauksessa on 2 kpl sisävaippoja ja 2kpl kuorivaippoja, sekä sideharsovaippoja. Jos näiden imuteho ei riitä, ei kannata luovuttaa, sillä löytyy imukykyisempiäkin vaihtoehtoja.

Harsovaipat ovat edullisin kestovaippavaihtoehto. Kun harsovaippoja on lapsen tarvitsema määrä ja päällä vaippakuori, kahden vuoden vaippakulut ovat alhaisimmillaan 120 €. Yksinkertaiset, kertakäyttövaippojen tyyliset kestovaipat eli all-in-one-kestovaipat vastaavalle ajalle maksavat edullisimmillaan noin 480 €. Näiden ääripäiden välissä on monta erihintaista vaihtoehtoa. Tämä kustanne on ensimmäisen lapsen kohdalla. Seuraavat vaippailevat ilmaiseksi.Lisäkuluja tulee vaippojen pesusta: Koneellisen pyykkiä pesee 60 asteessa edullisimmillaan 0,13 eurolla; hintaan vaikuttavat pesuaine (edullisin on pesupähkinät) ja koneen kuluttama vesimäärä. Jos vaippapyykkiä pestään joka toinen päivä, kahdessa vuodessa pesuihin kuluu 47 €. Verrataanpa näitä kustannuksia kertakäyttövaippoihin. Jos vaippaa vaihdetaan kuusi kertaa vuorokaudessa, niin halpoja kertakäyttövaippoja käyttäen rahaa kuluu noin 770 € kahdessa vuodessa. Kertakäyttövaippailun kustannukset eivät yleensä jää tähän vaan niitä lisäävät muun muassa ylimääräiset kauppareissut vaippojen loputtua yllättäen, roskapussit ja omakotiasujan jätemaksut. Näistä kertyy kahdessa vuodessa helposti sata euroa. Kahdessa vuodessa menee siis rahaa roskiin vähintään 870 €. Ja tämä kaikki siis jokaisen lapsen kohdalla!

Terveys

Kestovaipat ovat hyvä vaihtoehto kaikille lapsille. Toisin kuin yleensä luullaan, kankainen vaippa voi olla monelle herkkäihoiselle ja allergikolle terveellisempi vaihtoehto kuin kertakäyttöinen, joka saattaa aiheuttaa pahaakin ihottumaa. Kestovaippahan ei sisällä haitallisia kemikaaleja ja varsinkin muoviton kuori on hengittävä. Kestovaipat sopivat hyvin myös astmaatikoille, koska niistä ei haihdu tuoksuja eikä kemikaaleja.

Kestovaippojen lämpötila on normaali. Näin poikavauvojen kivesten lämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi, mikä voi olla ongelmana kertakäyttövaipoissa. Kivesten kohonnut lämpötila on yksi siemennesteen heikentyneen laadun riskitekijöistä.

Kestovaippoja käyttävän lapsen on helpompi tunnistaa hätänsä ja oppii helpommin ilmaisemaan se. Jos hänen viesteihin vastataan johdonmukaisesti tarjoamalla mahdollisuus tehdä asia muualle kuin vaippaan, lapsi oppii hallitsemaan rakkoaan ja suoltaan jossain määrin jo varsin varhain, mikä nopeuttaa kuivaksi oppimista. Kestovaippailu ja vessaviestinnän opettelu voivat rohkaista joko osittaiseen tai täydelliseen vaipattomuuteen jo pienen vauvan kanssa.

Millainen on kestovaippa?

Vaippa koostuu lähinnä ihoa olevasta pintakuivasta kerroksesta, imuosasta ja kuoresta. Pintakuivan kerroksen tehtävä on siirtää kosteus pois lapsen iholta. Pintakuiva liina voi olla paperinen tai kankainen (microfleece, erityinen kuivaliinaneulos tai silkki), kertakäyttöinen tai pestävä. Tällainen liina ei ole välttämätön, mutta se voi tehdä lapsen olon miellyttävämmäksi ja helpottaa kakkavaipan puhdistamista. Silkki lisäksi hoitaa vaippaihottumaa.

Imuosassa on eniten vaihtoehtoja: imevän osan materiaalina voi olla esimerkiksi harso, flanelli, frotee, bambu tai hamppukangas. Imuosa voi olla vaipaksi taiteltava kangas tai muotoonommeltu, tarroilla kiinnitettävä sisävaippa - tai jotain näiden väliltä. Kestovaippoja on myös housuvaipan mallisina etenkin kuivaksiopettelun avuksi.

Kuoren tehtävänä on estää kosteuden leviäminen lapsen vaatteisiin. Kuori voi olla esim. fleeceä, PUL-kangasta tai jotain muuta kosteudenpitävää ja hengittävää materiaalia. Yksi vaihtoehto on villa, joka imee kosteutta itseensä tuntumatta märältä ja on luonnostaan antibakteerinen.

Vaipassa voi olla jokainen osa erikseen eli pintakuiva, imu- ja kuoriosat erillisinä kappaleina, joita voi yhdistellä eri tavoin. Tällaisen vaipan osat kuivuvat pesun jälkeen nopeasti. Niin sanotuissa all-in-one-vaipoissa taas on nimensä mukaisesti kaikki yhdessä paketissa. Jälkimmäiset muistuttavat käytön yksinkertaisuudessa eniten kertakäyttövaippoja. Markkinoilla on myös näiden välimuotoja eli kosteudenpitäviä taskuvaippoja, joissa vaipan sisäosa on pintakuivaa materiaalia ja ulko-osa kosteudenpitävää PUL-kangasta. Vaipan selkäosaan on jätetty kankaiden väliin täyttöaukko, josta voi sujauttaa pötkö- tai taittovaippoja.

Kestovaippa käytössä

Hyvä kestovaippojen vaihtoväli on 4-5 tuntia, suunnilleen sama kuin kertakäyttövaipoilla. Monet kuitenkin valitsevat ohuemman vaipan ja lyhyemmän vaihtovälin, jolloin pieni vauva saa terveellisiä ilmakylpyjä ja isompi lapsi tilaisuuden tutustua vaikkapa pottaan. Vaippaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa yöllä, kun valitset riittävän imukykyisen vaipan. Parhaiten yöllä toimii tuhti sisävaippa ja villahousukuori.

Käytettyjen vaippojen käsittelyssä on monia vaihtoehtoja: vaipat voidaan esimerkiksi huuhdella ja laittaa etikkaveteen likoamaan tai ne voidaan kerätä kangaskassiin ja ravistella sieltä pesukoneeseen. Vaippojen kanssa voi pestä muuta pyykkiä. Vaippapyykissä ei käytetä huuhteluainetta, koska se huonontaa vaipan imukykyä. Tavallisen huuhteluaineen sijaan voi käyttää etikkaa, joka desinfioi ja pehmentää vaippoja. Varsinkin villaisille vaippahousuille riittää usein vain tuuletus; mahdolliset kakkatahrat pestään käsin villanpesuaineella.

Pesua odottavat vaipat eivät oikein säilytettynä aiheuta hajuhaittoja esim. kannellisessa pesuämpärissä. Älä kuitenkaan säilytä vaippoja pesemättä paria päivää pidempään; pissan ammoniakki syövyttää kangasmateriaalit puhki.